Suomen kirkkaimmat järvet

Kuten kaikki hyvin tietävät, Suomi on vanhan sanonnan mukaan tuhansien järvien maa. Sanonta on jopa hiukan vähättelevä, sillä pinta-alaltaan yli hehtaarin suuruisia järviä on Suomessa jopa 56 000 ja jos pienimmätkin järvet lasketaan, niitä on kaiken kaikkiaan liki 190 000. Suomen järvistä huomattavan suuri osa on soisia lampia, joiden vesi on usein ruskeaa vaikkakin hyvin puhdasta tai mutapohjaisia järviä, joiden vesi on runsaasta humuksesta johtuen sumeaa. Aivan kirkasvetisiä järviä Suomessa on verrattain vähän ja niistä suurin osa sijaitsee Lapissa, missä järviin valuvia ravinteita on huomattavasti vähemmän kuin eteläisessä Suomessa.

Kirkasvetinen, syvä Inari

Suurista järvistämme kolmanneksi suurin, Inari, on ehdottomasti kirkasvetisin, mikä johtuu veteen joutuvien ravinteiden vähäisestä määrästä ja vähäisestä humuksesta vedessä. Järvi on kuitenkin hyvin syvä – syvin kohta jopa 92 metriä – eikä sen pohjaa tietenkään pysty kaikkialla näkemään. Erityisesti järven pohjoisosissa vesi on hyvin kirkasta eikä ihmisen vaikutuksia veden laatuun ole juuri havaittavissa. Koillisosa Inarijärven rannoista on suojeltua Natura-aluetta. Inarijärvessä on paljon saaria ja saarissa hyvä autiotupien verkosto, mikä mahdollistaa kanoottiretkeilyn ja turvallisen kalastuksen järvellä, jonka sääolosuhteet saattavat olla hyvinkin arvaamattomat.

Pohjois-Suomessa sijaitsee myös toinen kirkkaudestaan tunnettu järvi, Kitkajärvi. Se on järvistämme sikäli poikkeuksellinen, ettei sitä säännöstellä lainkaan. Kaksi kolmasosaa Kitkajärvestä sijaitsee Posion kunnan alueella ja yksi kolmannes Kuusamon kunnan puolella. Järvi voidaan siis laskea Lapin järvien joukkoon. Järvi soveltuu erittäin hyvin onkimiseen, pilkkimiseen ja vetouisteluun, jotka kaikki ovat siellä sallittuja valtakunnallisella kalastusluvalla. Saaliiksi voit Kitkalla saada vaikkapa muikkua, harjusta tai siikaa.

Opiskelijoiden ja sukeltajien Iso-Tiilijärvi

Hollolassa, Tiirismaan luonnonsuojelualueella lähellä Lahden kaupunkia on sukeltajien suuressa suosiossa oleva Iso-Tiilijärvi, jota käytetään myös biologian opiskelijoiden järviluonnon opetuskohteena. Sen vesi on niukkaravinteista ja erittäin kirkasta ja järvi on muutenkin erittäin viehättävä. Tiilijärviä on kolme, joten ole tarkkana, että satut juuri Iso-Tiilijärvelle, sillä kaksi muuta ovat sameavetisiä. Vain Iso-Tiilijärvi tarjoaa kirkkaan vetensä ansiosta erittäin hyvät mahdollisuudet esimerkiksi kalojen elämän tarkkailuun.

Uudellamaalla sijaitseva Kiljavan Sääksjärvi Nurmijärvellä on yksi ainoista järvistä, jossa saattaa syvimmässäkin kohdassa nähdä pohjan. Tällainen ei ole Suomessa lainkaan tavallista. Sen lisäksi, että Kiljavan Sääksjärvi on erittäin kirkasvetinen, on se myös erittäin kaunis ja mainio retkikohde vain noin viidenkymmenen kilometrin etäisyydellä Helsingistä. Järvi on lähdevettä ja syntynyt suppaan, jonka leveys on jopa kaksi kilometriä. Järven rannalla toimii camping-alue ja sekä veneiden, kanoottien että SUP-lautojen vuokrausta. Järviluonnosta nauttimisen lisäksi Kiljavan Sääksjärveä ympäröivä luonto tarjoaa oivat mahdollisuudet retkeilyyn.

Satojen järvien Saimaa

Etelä-Savossa sijaitsee muutama erittäin kirkasvetinen järvi, joista tunnetuin lienee Puruvesi. Se on osa Saimaanvesistöä ja joskus se luokitellaan Saimaan isoksi lahdeksi. Myös Puruvedessä kuten Saimaassa on runsaasti saaria ja järven jakaa kahteen toisiinsa yhteydessä olevaan osaan Punkaharju. Purujärven vesi on huomattavasti Saimaan vettä kirkkaampaa ja puhtaampaa. Sen kirkkauden salaisuus on hiekkakerroksen läpi suodattuva lähdevesi. Puruveden rannat ja saaret ovat suosittua mökkiseutua.

Pohjois-Karjalassa sijaitseva Kuorinka on kirkkaudestaan tunnettu ja virkistyskäyttöön erinomaisesti sopiva järvi, jossa näkösyvyys on paikoin jopa kymmenen metriä. Kuorinka on osa Vuoksen vesistö ja sijaitsee Liperin kunnassa. Järvi on säilynyt erittäin hyvässä kunnossa: sen veden ph on neutraali eli happamoitumista ei ole havaittavissa eikä järvessä ole havaittu lainkaan rehevöitymistä. Kuoronka kuuluu Natura-2000 ohjelmaan ja on suojeltu vesilailla. Toisin kuin runsasravinteisiin järviin, Kuorinkaan ei tavallisesti kehity lainkaan haitallisia sinileväkukintoja.