Partiotoiminta Suomessa

Partiotoiminnan lähtöajatuksena on kasvattaa lapsista ja nuorista vastuuntuntoisia kansalaisia ja partioliike on maailmanlaajuinen nuorisoliike, jolla on yhteensä noin 38 miljoonaa jäsentä. Partioliikkeen Maailmanjärjestö (WOSM, World Organization of the Scout Movement) ja Partiotyttöjen Maailmanliitto (WAGGGS) muodostavat partioliikkeen kaksi kantavaa maailmanjärjestöä. Kotimaisen partiotoimintamme kansallinen järjestö on nimeltään Suomen Partiolaiset ry, joka on molempien maailmanjärjestöjen jäsen.

Partioliikkeen historiaa

Partioliikkeen on perustanut Englannissa vuonna 1907 kenraalimajuri Robert Stephenson Smyth Baden-Bowell, joka on tuttavallisemmin tunnettu partiolaisten keskuudessa lyhenteellä BP tai B-P. Ensimmäinen liikkeen leireistä pidettiin Englannin etelärannikolla vuonna 1907, Brownsea-saarella. Toiminnan alussa partiolaiseksi pääsi ainoastaan poikia, mutta suuren kiinnostuksen seurauksena tyttöjen oma partioliike perustettiin 1910 ja sen nimeksi annettiin Girl Guides -liike.

Partioihanne tai partiolaki

Partiotoiminnan taustalla on muutamia pääajatuksia, ihanteita, joiden mukaan liike toimii:

  • Toiminta on kaikille avointa.
  • Partiotoiminta on poliittisesti sitoutumatonta.
  • Aatteen taustalla on tunnus ”Ole valmis!”.
  • Tavoitteena on kehittää yksilöä ihmisenä.
  • Jokaista ihmistä tulee kunnioittaa.
  • Jokainen partiolainen tuntee oman vastuunsa ja tarttuu toimeen.
  • Partiolainen rakastaa luontoa ja haluaa suojella ympäristöään.
  • On tärkeää olla luotettava.
  • Partiolaiset pyrkivät rakentamaan ystävyyttä yli rajojen.
  • Tavoitteena on etsiä elämän totuutta.

Suomen partiotoiminnan historiaa

Suomen partiotoiminta perustettiin 1900-luvun alussa, jolloin uutisia uudesta nuorisotyön muodosta alkoi rantautua Suomeen Ruotsin ja Venäjän kautta. Ensimmäiset suomalaiset partiolaiset nähtiin Ahvenanmaalla, jossa eräs ruotsalainen lippukunta järjesti leirinsä. Vuosina 1910–1911 Suomeen muodostui lukuisia lippukutia ja lupaavan alun saanut toiminta joutui vastatuuleen kun partiotoiminta haluttiin kieltää Venäjän toimesta.

Toiminnassa nähtiin kumouksellisia ajatuksia ja sotilaallista aktiviteettia, joten senaatti asetti säädöksen toiminnan lopettamiseksi. Partiotoiminnan liekki oli kuitenkin niin vahva, ettei senaatin päätös kyennyt sammuttamaan sen toimintaa. Toiminta vedettiin ”maan alle” ja lippukunnat jatkoivat salassa julkisuudelta. Toimen Pojat oli tuon ajan kuuluisin lippukunta. Vaikka toiminta oli kiellettyä Suomessa, oli partiotoiminta täysin sallittua Venäjällä, ennen Suomen itsenäistymistä.

Itsenäisyyden puolesta

Suomen itsenäistymisen jälkeen partiotoiminnasta tuli äärimmäisen suosittu, sillä sen koettiin olevan isänmaallista. 1920-luvun alussa Suomalainen partiotoiminta lopetti yhteisen liiton, joka oli perustettu vuonna 1917 partiopäivillä ja uudet, itsenäiset liitot aloittivat toimintansa. Uudet liitot olivat tämän jälkeen nimeltään seuraavat:

  • Suomen Partioliitto (SPL)
  • Finlands Svenska Scoutförbund (FSSF)
  • Kaksikielinen Suomen Vapaa Partioryhmä – Finlands Fria Scoutbrigad (SVPR-FFSB)

Nämä kolme liittoa muodostivat keskenään Suomen Partioliiton – Finlands scoutförbund (SPL – FSF), joka toimii kokonaisuuden yhteistyöelimenä. Samaan aikaan pojille ja tytöille perustettiin omat järjestönsä, aivan kuten esikuvan englantilaisessakin toiminnassa.

Kuka voi osallistua?

Suomessa partiolaisten toimintaan saa osallistua kaikki etnisestä tai kulttuurisesta taustastaan huolimatta. Toiminta on kieleen, vakaumukseen, uskontoon tai seksuaaliseen suuntautumiseen katsomatta kaikille avointa. Partiotoimintaa voi myös harrastaa ne henkilöt, jotka tarvitsevat tukea vammasta tai sairaudesta johtuvista syistä. Näitä partiolaisia kutsutaan Sisupartiolaisiksi ja tätä toimintaa ohjaa sama aatepohja ja partiohenki, vaikka ohjelmaa sovelletaankin ikään ja jokaisen kykyihin sopivaksi.

Kotimaamme partiolaiset luokitellaan seuraaviin ikäryhmiin:

  • Sudenpennut, 7–9-vuotiaat
  • Seikkailijat, 10–12-vuotiaat
  • Tarpojat, 12–15-vuotiaat
  • Samoajat, 15–17-vuotiaat
  • Vaeltajat, 18–22-vuotiaat
  • Sisupartiolaiset

Myös aikuisena voi harrastaa partiotoimintaa, sillä partiolaiseksi voi liittyä iästä riippumatta. Partiolaisia on maailmassa n. 36 miljoonaa ja partionjohtajana toimiminen on antoisaa lasten ja nuorten parissa tehtävää harrastus- ja vapaaehtoistoimintaa. Aikuinen partiolainen toimii roolimallina, jakaa tietoa ja toimii tasapainoisen ihmisen esimerkkinä. Lippukunnissa ja piirijärjestöissä aikuisella on mahdollisuuksia moniin vapaaehtoisena tehtäviin toimiin. Partio järjestää aikuisille myös koulutusta, jotta erätoimintaan ja ensiaputaitoihin on tarvittavat tiedot, ennen leireille osallistumista.