Mitä jokamiehenoikeudet Suomen metsissä tarkoittavat?

Jokamiehenoikeudet tarkoittavat oikeuden jokaiselle liikkua ja virkistäytyä Suomen runsaissa metsissä ja vesistöissä. Tällä tarkoitetaan sitä, että jokaisella on oikeus käyttää luontoa alueen omistajuudesta riippumatta. Jokamiehenoikeuden sallimissa rajoissa olevalle käytölle ei siis tarvita erillistä lupaa maanomistajalta, eikä käytöstä tarvitse maksaa mitään. Ainoa poikkeus oikeuteen on luonnonsuojelualueilla, joissa tulee tuntea alueen rajoitukset ennen retkelle lähtöä. Tärkeää on muistaa, että jokamiehenoikeudella toimiminen ei saa tuottaa vähäistä suurempaa haittaa luonnolle, maankäytölle tai maanomistajalle.

Mitä jokamiehenoikeudella saa tehdä ja mitä ei?

Jokamiehenoikeuteen kuuluvat seuraavat asiat:

  • Ihminen saa liikkua hiihtäen, ratsastaen, pyöräillen tai kävellen luonnossa. Luonnoksi katsotaan metsät, niityt ja Suomen vesistöt.
  • Jokamiehenoikeudella saa oleilla tai yöpyä väliaikaisesti alueilla, joilla liikkuminenkin on sallittua.
  • Jokainen saa poimia luonnossa olevia marjoja, kukkia ja sieniä, rauhoitettuja kasveja lukuun ottamatta.
  • Ihmiset saavat onkia ja pilkkiä, mutta on syytä huolehtia, että heillä on asianmukaiset kalastusluvat voimassa.
  • Jokainen saa veneillä, uida ja kulkea jäitä pitkin.

Tulee kuitenkin muistaa, ettei puita saa kaataa, eikä kasvavia puita saa vahingoittaa. Pihamaat, viljelykset ja istutusalueet eivät kuulu jokamiehenoikeuden alueisiin. Metsästä ei saa ottaa mukaansa kuivuneita tai kaatuneita puita, myöskään sammalta, varpuja, kääpiä tai jäkälää ei saa kerätä. Avotulen teko toisen maalla ilman maanomistajan lupaa on kiellettyä, eikä lähelle asumuksia saa leiriytyä tai niitä häiritä millään tavalla. Retkikeittimellä tai kannettavalla grillillä voi keittää kahvit maastossa ja lämmittää eväitä, mutta nuotion saa tehdä ilman lupaa ainoastaan jos hengenlähtö on lähellä.

Roskaaminen on kaikkialla kiellettyä ja moottoriajoneuvoilla ei voi ajaa maastossa jokamiehenoikeuteen vedoten. Eläimiä ei saa häiritä, eikä lintujen pesiä tai poikasia saa vahingoittaa. Koirien kanssa liikkuessa tulee huomioida, ettei koiraa saa pitää irti toisen mailla, kuntopoluilla tai taajama-alueilla. Kesäaikaan koiraa ei saa pitää kytkemättä omallakaan alueellaan, eikä koiraa saa koskaan päästää yleiselle uimarannalle polskimaan tai lasten leikkialueille nuuskimaan. Koira ei ole myöskään tervetullut latualueille eikä urheilukentille.

Järki käteen

Suomessa jokamiehenoikeudet koskevat myös ulkomaalaisia ja maassa vierailijoita, säännöt perustuvat maamme tapaan toimia ja ovat olleet voimassa jo vuosisatoja sitten. Vaikka kyseisiä oikeuksia ei ole laissa määritelty, niiden taustalla on kuitenkin monia lakeja. Säännöt perustuvat kohtuuteen ja siihen, että mitään mitä ihmiset tekevät tai saavat jokamiehenoikeuden varjolla tehdä, eivät ole lakia vastaan.

Tärkeintä on käyttää maalaisjärkeä ja olla kohtuullinen tekemisissään, eikä koskaan ole haitaksi keskustella vaikka maanomistajan kanssa mahdollisesta maan tai vesistön käytöstä. Kenenkään pihamaan poikki ei saa noin vain mennä kulkemaan, vaikka se olisikin oikopolku mustikkamaastoon. Luonnonsuojelun näkökulmasta kannattaa muistaa muutama seikka eläimiä koskien: lintujen pesimäaikaan niiden pesäalueita kannattaa välttää ja eksyneeltä vaikuttava jäniksen poikasta ei kannata ottaa mukaansa pelastaakseen sen, sillä äiti on varmasti lähimaastossa piilossa ohitse kulkevaa ihmistä.

Jokamiehenoikeudet luonnonsuojelualueella

Luonnonsuojelualueillakin saa liikkua, mutta sille on asetettu rajoituksia, jotka pyrkivät suojelemaan aluetta sen suojelutavoitteiden saavuttamiseksi. Hyönteisten ja kasvien kerääminen on luvanvaraista ja sallittua näillä alueilla ainoastaan tutkimuskäyttöön. Liikkumista suojelualueella voidaan rajoittaa, jos alueen eläimistö tai kasvillisuuden varjeleminen sitä vaatii.

Leiriytyminen voidaan kieltää täysin ja eri retkikohteisiin kannattaakin tutustua hyvin ennen matkaan lähtöä, sillä alueilla ja niiden säädöksillä on suuriakin eroja. Suoalueet, vaikka olisivatkin suojellulla alueella, ovat vapaata aluetta kaikille käyttää marjastukseen, sienestykseen, leiriytymiseen ja liikkumiseen luonnossa. Tiukimmin suojeltuja luonnonsuojelualueita ovat hyljealueet, joilla liikkuminen on sallittua ainoastaan Metsähallituksen luvalla.