Metsäteollisuus Suomen Suurimpien Toimialojen Joukossa

Suomen talouden tietoja vuodelta 2014 analysoimalla voidaan erotella suurimmat bruttokansantuotteeseen vaikuttavat alat. Perinteisimmistä aloista maatalous, metsätalous, sekä kalatalous luokitellaan alkutuotannoksi, jonka prosenttiosuus jäi verraten pieneksi 2,8% prosenttiin toissavuonna. Historialliselta kantilta alkutuotannon merkitys Suomen taloudessa on jatkuvasti pienentynyt, mutta pitää pintansa jalostuksen ja palveluiden puristuksessa.

axe-984008_640Suomessa on reilusti yli 50 000 maatilaa, joten voidaan todeta maatalouden tuovan leivän pöytään vielä monelle suomalaiselle. Yleisin tuotantosuunta suomalaisten maatilojen keskuudessa on viljanviljely, ja kotieläinsektorilla lypsykarjan pito.

Metsästys- ja marjastus ovat hyvin perinteisiä keinoja hankkia ruokaa ja lisätienestejä. Vuosittain metsästäjät kaatavat Suomessa yli 10 miljoonaa kiloa riistaa. Metsästäjiä on Suomessa noin 300 000 tuhatta. Metsästys on luvanvarainen harrastus, joka vaatii metsästyskortin, mahdollistaen samalla myös metsästäjien ja riistaeläinten kaatojen tarkan tilastoinnin. Marjojen ja sienien poiminnasta on sen sijaan vaikeampaa kerätä tarkkaa tilastotietoa, sillä jokamiehenoikeus mahdollistaa niiden poiminnan ilman erityistä lupaa. Vuotuinen marjasato arvioidaan Suomessa yli 500 miljoonaksi kiloksi, vaikka hinnoiltaan halvimpien marjojen, mustikan ja puolukan, sadosta arvioltayli 90% jää metsiin. Sieniä poimitaan vuosittain noin tuhat miljoonaa kiloa parhaiden arvioiden mukaan.

Jopa 26,5% bruttokansantuotteesta luokitellaan jalostukseen, jonka piirii kuuluu kaikki teollinen toiminta; eri teollisuuden alat, kaivostoiminta ja rakentaminen, vesi- ja jätehuolto, sekä energiahuolto. Prosenttiosuuksiltaan vuonna 2014 metalliteollisuus oli 37% selkeästi hallitsevin, mikä noudattaa perinteistä kaavaa, sillä Suomi on jo pitkään ollut tunnettu korkealaatuisesta metalliteollisuudesta. Toinen perinteinen suomalaisala, kemianteollisuus, piti toista sijaa 26% osuudella, kun taas metsäteollisuus jäi kolmanneksi noin viidenneksen osuudella.

1990-luvulta lähtien Suomessa hurjalla tahdilla kasvanut teknologiateollisuus pitää sisällään kaikki yllä mainitut jalostusteollisuudet ja niiden lisäksi siihen kuuluvat myös elintarvike-, juoma- ja tupakkateollisuus (11% jalostusteollisuudesta), muu tehdasteollisuus (5%), kaivostoiminta (1,5%), sekä tekstiili- ja nahkateollisuus (0,7%).

Palvelutuotannon ylivoimaa

Ylivoimainen ykkönen Suomalaisista toimialoista on kuitenkin palvelutuotanto hurjalla 70,6% osuudellaan Suomen bruttokansantuotteesta. Sotien jälkeisessä Suomessa lähes jatkuvasti kovalla tahdilla kasvanut palvelutuotanto kattaa siis jo yli kaksi kolmasosaa Suomen bruttokansantuotteesta ja yksityiset palvelut ovat vastuussa kolmesta neljäsosasta.

Palvelualat työllistivät Suomessa vuonna 2014 yli 1,8 miljoonaa ihmistä, ja heistä 1,2 miljoona työllisti yksityinen puoli. Kauppa on palvelualoista hallitsevin, liike-elämän palveluiden ja kiinteistöpalveluiden seuratessa aivan kannoilla. Myös kuljetus ja tietoliikenne, rahoitus- ja vakuutuspalvelut, sekä hotellit ja ravintolat ovat Suomessa arvokkaita aloja.

Nousevat alat

Viimeisen vuosikymmenen aikana on markkinoille noussut useita uusiksi tulokkaiksi laskettavia aloja, jotka tuovat mukavan piristysruiskeen Suomen markkinatalouteen. Tietokoneiden, läppäreiden, kännyköiden, sekä tablettien nopeasti kasvanut suosio on synnyttänyt täysin uusia aloja, joiden arvostus ja potentiaali sekä taloudellisesti, että työnantaja on hyvin merkittävä. Suurimpia menestyksiä viime vuosina ovat olleet esimerkiksi peliyhtiöt Rovio ja Supercell, joiden arvo lasketaan miljardeissa euroissa. Myös kasinoteollisuus on ollut todella kovassa nosteessa, minkä voi huomata myös uusien nettikasinoiden määrässä. Nettikasino247.com listaa jatkuvasti uusia markkinoille tulevia kasinoita ja uudet kasinot -listat kasvavat kasvamistaan.

Matkapuhelinmarkkinointa vielä kymmenen vuotta sitten hallinnut ja Suomen talouden kannalta silloin todella merkittävässä asemassa ollut Nokia on myynyt kännykkävalmistuksensa suuryhtiö Microsoftille ja noussut uuteen kukoistukseen verkkoliiketoiminnan myötä. Nokian aggressiivinen toiminta markkinoilla johtu Alcatel-Lucent -yhtiön ostoon ja mikä edelleen nosti Nokian osakkeita kilpailluilla markkinoilla. Vuosikymmenen takaiseen kukoistukseen Nokia tuskin koskaan enää yltää, mutta Suomen kannalta on eittämättä turvallisempaa, että verot maksetaan ja työpaikat luodaan useamman suuryrityksen toimesta, eikä yhden jättiläismäisen, mutta helposti haavoittuvat Nokian toimesta.

Metsätalouden tulevaisuus Suomessa

Suomalaiset ovat aina olleet metsäkansaa, mikä on näkynyt tietenkin myös teollisuudessa. Kaskeaminen, tervanpoltto, sahateollisuus, metsänhakkuut, metsänsuojelu, kansallispuistot, sekä suuret metsäyhtiöt ja selluteollisuus ovat aina herättäneet kiivaita mielipiteitä puolesta ja vastaan. Varmaa on, että Suomelle ja suomalaisille metsillä on aina erityinen paikka sydämessä.

Uusien, teknologiateollisuuden kovan kasvun myötä nopeasti nousseiden alojen puristuksessa metsäteollisuuden merkitys Suomelle on vähentynyt taloudellisesta näkökulmasta, mutta sen arvostus on pysynyt korkealla vuosikymmenten saatossa ja on sitä edelleen. Puu on hyvin monikäyttöinen materiaali, ja suomalainen puu on aina ollut kovassa huudossa myös ulkomailla erityisesti suomalaisen designin myötä.